Ayay, Caramba Tikka Masala. Runkosarja on A-sarjan osalta saatu päätökseen. Kirjoitushetkellä B-sarja on vielä kesken, mutta ei anneta sen häiritä liikaa, vaan hypätään suoraan Serie Aan puolivälieräparien ennakoihin. Ennakkoasetelmat ovat jännittävät ja viimeiset pleijaripaikat ratkaistiin vasta runkosarjan vihoviimeisessä pelissä. KuVan vuosi jäi saavuttamatta, kun pojat sulaa löpsähtivät kriittisimmissä peleissä, mutta asian valoisa puoli on se, että Ripe oli ennakoineen kerrankin oikeassa. HAH!
Joukkueet ovat kaikki saavuttaneet parhaan teränsä ja useimmat pistelivät viimeisiin otteluihinsa runkosarjan parhaat tuloksensa (köh köh, SuHa). Runkosarjassa nähtiin tälle vuotta vielä pari huimaa plussapeliäkin, joilla lähenneltiin liigan tulosennätyksiä. Voi veljet, mikä esinäytös pudotuspeleille!
1. SuppoHauet (SuHa) vs 8. KUHA B sus (KUHAB)
Åke soikoon, SuHa sen vei. Runkosarjan voittaneet SuikkariHauet valitsivat vastaansa tulostasoaan kauden aikana tasaisesti paranteneen KuhaB:n, joka pyrkii luomaan tälle vuotta MusSumaisen spektaakkelin. Suppiksella meni runkkarin loppumetreillä plörät omiin vaippoihin, mikäli tilastosivu pitää kutinsa, mutta yleensä Kapteeni Suppo on löytänyt heittoformin kohdilleen pudotuspeleihin. Koko liigan HKA-kisan ja OFKL-pistekisan (ja ilmeisesti koko OFKL:n melkein voittaneen) Nolla-Haukea-Erosen heittotahti on melkoisen kova. Ei taida olla koskaan olla jäänyt liigan paras heittokeskiarvo kakkospaikan heittäjälle, eikä tekosyitä voi etsiä peluutuksestakaan kun miestä ei näy kapteenin OFKL-valinnoissa. Voi kun vielä olisi valmentaminenkin onnistanut, niin KuVaa ei harmittaisi ihan niin paljoa. Donni on edelleen Donni ja saa Ripeltä puhtaat paperit tonttinsa hoitamisesta. Isoin kysymysmerkki lieneekin lopen loppupään Lämsä, jonka heittotaso vaihtelee kuin Teksasin sää. Jos Lämsä löytää viime vuoden mestaruuden ratkaisseen lakaisuflownsa, niin SuHalla ei ole puokkareissa mitään hätää. Muussa tapauksessa Suppiksen pitää kaivaa Enni vaipparallin keskeltä takaisin kentälle.
KuhaB paransi otteitaan runkosarjan edetessä ja tulokset alkoivat (viimeistä ottelua lukuunottamatta) pysyä -20 paremmalla puolella. Epäilyttävät avaruusmiehet (ja nainen) eivät kuitenkaan ole saaneet aikaan yhtään ottelua, jonka tuloksella voitettaisiin SuHan huonoinkaan ottelu. Körkkö ei ole kauden aikana noussut ihan samalle tasolle kuin viime vuonna ja Atte ja Sakkekaan eivät ole pystyneet kohentamaan tulostasoaan aivan Ripen odottamalla tavalla. Poikien heittotarkkuus on kehittynyt paljon, mutta karttu on useammin pystysuunnassa konariviin osuessaan kuin vaakatasossa. Jos karttu saadaan kääntymään vähän vähemmän heteroon vaiheeseen, niin voi tulostaso voi parantua äkkirysäkysellä huimasti. Sweeppipuolella on kuitenkin tapahtunut kehitystä, ja Taru on hoitanut tonttinsa tyydyttävästi. Tämä ottelusarja tuskin jää kiinni Tarun otteista.
Ripe antaa prosentit hallitsevalla tuplamestarille kylmäävästi 95-5.
2. Kakkossaajat (V16p) vs 7. The No Good Yellows (TheNGY)
Runkosarjan kakkoseksi itsensä naaranneet Tupla-Mikko-set saivat lopulta pidettyä ottelukeskiarvonsa kympin paremmalla puolella (congrats). Pääasiassa tasasista -5-sarjaa heittäneet Kakkosta suosivat ossaajat olivat ainoa top-4 joukkue, joka ei yltänyt plussatuloksiin, mutta tiukat voitot SuHa:sta ja BSoD:sta varmistivat kakkospaikan AiMin pupeltaessa tasapelejä heikommilleen. Iso-Mikko on ollut loistava vahvistus joukkueelle, ja konavastuun siirtyminen pois Lonnakon ja Ytytyn harteilta on vapauttanut peliä huomattavasti. YTY ei ole vielä yltynyt aivan aiempien vuosien sankaritasolle, ja ehkäpä konapaineen tippuminen pois harteilta napsautti samalla pari ylimääräistä selkänikamaa? Tiedä häntä, mutta vielä löytyy rosterissa tilaa tasonnostolle. Himish ja Häccinen ovat jakaneet joukkueen sweeppivastuun, mutta molempien haukiprosentit ovat yli 25 pinnaa, josta johtuen tulokset ovat pääasiassa jääneet miinuksille. Jos Tapsa saa veren alkoholipitoisuuden lähemmäs Ballmer Peakia pudostuspelihin, voi tulokset parantua selvästi.
Vastassaan heillä on kusenkeltaista lutkaväriä. The No Good Yellows yllätti kaikki pelaamalla viimeisessä pleijaripaikan ratkaisevassa pelissään historiansa parhaan tuloksen, -6. Kemistit valmistautuvatkin yllättämään Kakkoiset ossaajat, sillä tuon tason pelit voivat hyvinkin riittää tuomaan tarvittavat voitot kotiin. Anri on väläytellyt vaiheeksi (Nisperin iloksi) pelitasoaan nostamalla ja Viinikankin karttu alkoi hiljattain napsumaan oikeaan suuntaan. Joukkueen kannatteleva voima on kuitenkin wanaha konkari Mäenpää, joka hoitelee ankkuripestiään loistavalla hka:lla ja kurinalaisella haukiprosentilla. Itse asiassa joukkueen haukiprosentit kokonaisuudessan näyttää paremmalta kuin Kakkossaajilla, joten kyllä tässä vielä sipulikeitolta tuoksuvat mahdollisuudet ovat. Eskelisen pitää parantaa hieman otteitaan, mutta Ripe näkee tässä otteluparissa kaikki sensaation ja pleijaritilleri-ejakulaation ainekset.
Ei kuitenkaan heitetä karttua kyykällä, vaan pysytään realistisena. Nimivarkaat lähtevät sarjaan selvänä ennakkosuosikkina, mutta jos Puistokemistit saavat pidettyä tasonsa huippuvireessä, niin edessä voi olla tiukka koitos.
Prosentit PikkuKakkosille (hihii) 71-29.
3. aitoa_menoa (AiM) vs 6. Puppelikukkeli Tööt Tööt (PööT)
Kolmannesta parista löytyy verenhimoisesti puolivälierärevanssia hakeva aitoa_menoa ja ensimmäistä visiittiään välieriin yhä hakeva P(r)ööT. AiM on pelannut hyvin tasavahvan OKL-kauden ja hivuttanut tasoaan koko ajan lähemmäksi timangia runkosarjan käännyttyä ehtoopuolelleen. Punaisena kuolemana kakun päälle pamahti vielä aivan käsit-tämä-tön +7-peli runkosarjan päätösottelussa onnesta sijoiltaan menneen vasuri-Maken saattelemana. AiMilla on todella vahva ja toimiva roolitus ykkös-kakkospaikalla Petterin ja Maken pelatessa omalle tasolleen. Lisäksi kolmospaikalle välillä siirretty kapteeni Vainionpää on väläytellyt herkullisilla linjapoistoilla satavarmasti pelanneen fantasia-Inkerin edellä. Ei ihme, että tilastot ovat viime aikoina näyttäneet vihreää valoa mestaruushaaveita silmällä pitäen. AiMilla on saumat jopa triplamestaruuteen, jos Testo-Ippe onnistuu kairaamaan itselleen TEK-kyykkäliigan mestaruuden ja Lantto vie tuttuun tapaan nimiinsä Konekillan Wii Sports Beergolf Openin.
Puppelien puolella tarina on viime vuosiin peilaten melko samankaltainen. El Capitan Ropsu on kantanut päävastuun kyykkien tykittelemisestä hiivatun sviiduun ja Nessu on heittänyt ykköspaikalta kohtalaista sarjaa. Perätuupparien osaston pyöröovet ovat kuitenkin pöyrähdelleet vinhasti tänä talvena, sillä Jenny, Topi ja Janne ovat kaikki vuorollaan käyneet kokeilemassa kolmospaikkaa. Myös nelospaikalta on tavattu kolme eri pelaajaa kauden aikana, eikä kumpikaan lakaisuspotti ole vielä oikein vakiintunut. -24,5 Oka ei ole mitenkään poikkeuksellinen tilasto runkkarin kutospaikalla, mutta PaO -17 tuo mustat pilvet PööTtien ylle. AiM on pelannut tällä kaudella vain kertaalleen tuon pakkasrajan huonommalle puolelle, eli Rupsujen peliotteiden on parannuttava huimasti punajunan nytkäyttämiseksi raiteiltaan.
Mutta peli on kesken niin kauan kuin kentällä on nappuloita. Prosentit aitoa_ddrnv_menoa:lle 80-20.
4. Garam Masala (BSoD) vs 5. SIK Bastards (SB)
Musta sitar soi, ja valokaari paukkuu, kun teekkarikiltojen edustusjoukkueet kohtaavat puolivälierätrillerissä. Jäätävän kovaa ja tasaisesti tykittänyt OTiT-nyrkki menetti mahkut Åkeen vihollisten pistäessä parastaan mustanpuhuvia poikia vastaan. BSoD on kuitenkin ehdottoman kovassa pleijaritikissä, ja peli tuntuu vain hioutuneen runkosarjan päätöstä kohden. Krabula Masula pisti nimittäin vastikään Liigacupin välierässä tiskiin törkeän +6-pelin. Vader Pulkkinen ja yksityisellä harjoituskentällään konamittansa priimaksi säätänyt Aappo ovat yhdessä liigan kovimpia konamörköjä. Lisäksi warre on löytänyt kolmospaikan pelaamiseensa jumalaista varmuuttaa, oli sitten kyse konanpätkien paikkomisesta tai yksittäisten kyykkien poistoista. Ankkurina häärinyt toinen Olli on liigan mittakaavassa kiitettävän tason lakaisija, vaikka täsmäpaikat ovatkin lipsuneet haukkareiksi silloin tällöin. Jos sibuli ei bedä, niin Ripe veikkaa että hallitsevat Liigacupin mestarit paukuttavat puokkarisarjansa Oka:n alle -4een.
ÄsBee tulee pudotuspeleihin takavasemmalta, sillä se tahkosi runkosarjapelinsä loppuun jo reilusti tammikuun puolella. OKL-veteraaneilla varustetut sähköäpärät eivät jää kakkoseksi kyykkä experiencen vertailussa, jos nyt ei ankkuripaikan PJ-kiliposta lasketa. Oletusarvo on, että mjatti avaa, mutta kakkos-kolmospaikan peluutus on Ripelle muy mysterioso. Jarbo on Heikkiä tarkempi paikkopaikan pommittaja, mutta Heikki on osoittanut olevansa lakaisulinjojen karsinnassa aivan yhtä näppärä kuin Jarnokin. Vastustajaan verrattuna SB kärsii konavoiman puutteesta, eli kakkospaikan haltijalta kaivataan ennen kaikkea räjähtävää tulivoimaa. Ankkuritaistossa Cilibone lähtee haastamaan Zeniä kauniisti kovalle talvikentälle asettuvalla lakaisullaan. Ongelma vain on, että tuo lakaisu saisi välillä löytää myös kohteeseensa. 34% haukkarioddseilla kauden naputellut Gilbigonnane on samalla eniten haukia pyydystänyt pelaaja, ja onpahan plakkarissa kiinnitys 4H-kerhoonkin. Nämä tilastot pitää saada kuriin, jos SB mielii välieriin.
Ripe pistää dingdong-bingbongelsit BSoDille varovaisen maltillisin lukemin 68-32.
