Kyykkäkenttäkatsaus osa 2 – Pöllönkangas


Tilaa on reilusti kun muita käyttäjiä ei ole.

Pöllönkangas

Kovuus: 4 karttua

Tasaisuus: 4 karttua

Pinnoite: 3 karttua

Nopeus: 5 karttua

Puitteet: 4 karttua

Päiväys: 19.6.2019

Nimi: Pöllönkangas (myös Pöllökangas tai Pöllis)

Sijainti: Pöllönkankaan koulun vieressä (Kuovitie 13), Linnanmaalta alakyläntietä pitkin ja liikenneympyrän jälkeen vasemmalle.

Sääolosuhteet: Ensin aurinkoista 20-asteista hellehöttöä, sitten välissä jumalaton ukkoskuuro ja lopuksi puolipilvistä. Jokaiselle jotakin (myös Juvoselle)!

Pöllönkangas on nykyisin OAMK:n kisakäyttöön vakiintunut näpsäkän kokoinen kenttä lähellä opiskelijoiden kotipesää Linnanmaata. Kentällä pelattiin edelliskesänä henkkarin SM-kisat ja jos arvokisoja aiotaan Oulussa järjestää jatkossakin, niin Pöllis on melko varmasti pitopaikka-arvonnassa mukana. Kesken pelien taivaalta kajahti hervoton jyrinä ja palloa pelailleet pikkupojat ampaisivat tikkana viereisen koulun sadekatteen alle. Kaatosadetta kesti vartin verran ja testin kannaltahan se oli erinomainen juttu, sillä kenttä kuin kenttä muuttuu vesipisaroiden tanssiessa hiedan seassa. Testipelin tulos oli jälleen +22(+11), joskin tällä kertaa pari kenttäkohtaista kitinää löytyy! Niistä tarkemmin kategoriakohtaisen analyysin ohessa.

Kovuus: 4 karttua

Pölliksen tantere on hippusta vaille kivikova, etenkin kun keskikesän aurinko on saanut paahtaa kentän pintaa parin päivän ajan. Jo pelkästään neliöviivojen piirtäminen tylppänokkaisella piirtotikulla osoittautui testihetkellä vaativammaksi tehtäväksi kuin keon poistaminen yhdellä. Konarivin alle ei useammankaan henkkarin jälkeen tahtonut jäädä kovin kummoisia painaumia, eli maa ei tunnu antavan periksi kovallakaan käytöllä. Mutta. Välittömästi sadekuuron jälkeen kamara imaisi sadeveden itseensä ja kentän pintaan alkoi muodostua hyvin hienovarainen sentin paksuinen periksi antava kerros. Se ei pelejä haitannut, mutta pitemmän sateen jälkeen Pöllis menettää hetkellisesti kivikovan pintansa. Jos tykkää kovasta alustasta niin Pöllikselle ei siis kannata hakeutua monsuunikauden alettua. Testipelissä kova alusta palveli hyvin konaheittoa, sillä vaikka heitto jäi lyhyeksi niin kovalla alustalla pitkä pomppukin ottaa torneja puhtaasti pois. Sen sijaan lakaisut eivät tahtoneet asettua testipelissä etuviivaan mennessä ollenkaan, jos ne tulevat vähänkin kärki edellä kenttään. Ja vika on sen asian suhteen enemmän heittäjässä kuin kentässä.

Tasaisuus: 4 karttua

Kentän paikkaa hakiessa tulin käyneeksi läpi koko kentän ja Pöllikselle tyypillisesti joka puolella kenttää oli mopopoikien rellestysjälkiä. Melkein säännöllisesti 10m välein löytyi Derbillä suditeltu kierähdysmonttu ja kentän metsän puoleinen reuna oli futaajien jäljiltä melkoista rytelikköä. Pyörätien puoleinen reuna oli kuitenkin erinomaisen tasainen, eikä yksikään maila hyppinyt testipelissä kentän muodoista. Kisakäyttöä varten lanattuna tasaisuus on priimaa koko kentän mitalta, mutta normikäytössä voi jopa käydä sen verran huono mäihä, että joutuu sietämään kentän nurkassa olevaa mopon painaumaa.

Pinnoite: 3 karttua

Irtoa on, mutta vähänlaisesti.

No niin. Sitten asiaan. Pölliksen pinta on pääsääntöisesti aivan kelpo kunnossa ja tasalaatuinen. Irtotavara pinnassa on melko hienojakoista, mutta seassa on myös rouheampaa puolikkaan pikkusormen pään kokoista sirpaletta. Ongelma ei ole niinkään irtokerroksen koostumuksessa, vaan sen paksuudessa. Joissakin kohden kenttää irtotavaraa ei ole nimeksikään ja parhaimmillaankin hippua on kartun alla luistamassa vain senttinen. Testipelissä huomasi melko nopeasti, että kovuudestaan huolimatta kenttä rankaisi armottomasti helan iskeytyessä maahan. Molemmat avausheitot jäivät piirun verran kierroltaan vajaaksi, ja kun kentässä ei ollut mailan asettavaa irtotavaraa niin kartun kierto pysähtyi miltei kokonaan. Myös varsinaisessa maakerroksessa oli ongelmansa. Kun neliössä polki vauhtia heittoihin, niin jaloista jääneitä kuoppia oli vaikea saada täytettyä tiiviisti. Polkaisujälki ei ollut syvä, mutta maa-aines oli sen verran haperoa, että se ei tahtonut tamppautua rikkouduttuaan. Sateen jälkeen pinta toki tiivistyi paremmin. Ehjistä kohdin joustamaton maakerros töksäyttää kartun tai kyykän, jos ne tulevat kulma edellä kenttään. Vähän paksumpi irtokerros tekisi Pöllikselle gutaa.

Nopeus: 5 karttua

Vaikka sekä mailat että akat välillä töksähtivät, niin kentän kovuus ja tasaisuus kompensoivat erinomaisesti sen hidastavia elementtejä. Hyvällä osumalla nappulat painuivat 40 metrin päähän voimailulaitteiden vieressä oleviin pusikoihin. Kenttä oli oikeastaan jopa niin nopea, että Stadikan hitaammalla alustalla lakaisukierron treenanneena jouduin mittailemaan vaiheet uusiksi. Puolenkymmentä lakaisua ylivaiheisina lätkineenä tajusin ottaa askeleen edemmäksi ja asia korjaantui normaalitilaansa (eli sitten heitot menivät enää vain ohitse, mutta kuitenkin täydellä vaiheella).

Puitteet: 4 karttua

Kolmea kentän sivua reunustaa korkea metsikkö ja pyörätien puolella sijaitsee kisoissa pukuhuonetilana käytetty koulurakennus. Kenttä on hyvin viihtyisä ja hyvällä kelille auringossa kylpevä, ja se aiheuttaakin epäsuorasti vähän päänvaivaa kyykkää pelata haluaville. Käyttäjiä kentällä on melko säännöllisesti: lähinnä jalkapalloa pelailevia nuoria (joiden kanssa pitää olla tarkkana, kun eivät osaa varoa) ja koirien kouluttajia. Usein kentän paikan saa valkata tosin kaikessa rauhassa. Sadan metrin päästä löytyy pitseria ja kauppakin, eli massun täytettä voi halutessaan noutaa vaikka kesken pelien. Kunhan ei osta juustonaksuja ja menetä grippiään niiden pirullisen mähmän takia. Vessassakäynti kannattaa hoitaa kotona alta pois. Pyörätiellä menee jatkuvasti kulkijaa ja aina silloin tällöin ohimenijät käyvät kyselemässä pelistä ja saattavat jäädä hetkeksi katsomaankin. Peli saa näin kivasti näkyvyyttä ja kaikki julkisuus tietysti edistää lajin päätymistä olympialajiksi. Parkkipaikalla on hyvin tilaa harjoittelijoille, ja se on lähellä, mutta kisojen aikaan saattaa joutua pysäköimään kaupan parkkiksen puolelle.

Kaiken kaikkiaan Pöllönkangas on kenttänä kiitettävä kokemus. Aivan järkyttävän maagisia tuloksia ei ole Pöllikselläkään juuri heitelty, mutta sepä ei ole testin perusteella ole kentän vika. Sanoisin, että Pöllis on OAMK:n käyttämistä kisakentistä paras ja ehdottomasti käynnin arvoinen kohde, jos vain auto löytyy kyykkien kuljettamiseksi.

-Upe

Tekniikan akateemiset TEK